Runon kirjoitus

Vapauta runosuoni – jo poistuu arjesta huoli

Oletko koskaan kirjoittanut runoa? Ei haittaa vaikket olisikaan, koska tässä vinkissä kirjoitatte yhteisen runon koko perheen voimin ja tietysti hauskalla twistillä höystettynä!

Valitkaa perheestänne yksi kirjuri. Tässä vaiheessa runo vain kirjataan ylös, joten tehtävään olisi hyvä valita henkilö, joka osaa kirjoittaa sujuvasti ja kohtalaisen oikein. Valitkaa rauhallinen paikka, ottakaa paperia ja kynä ja sopikaa jokin teema tai aihe, jos niin haluatte. Runon voi toki toteuttaa myös koneella, jos se on enemmän teidän juttunne. Aiheena voi olla vaikkapa perhe, luonto tai rakkaus. Voitte myös sopia, haluatteko runon olevan hauska, pelottava tai muuhun tunteeseen liittyvä.

 Runon tekemisen ideana on jokaisen osallistuminen runoon vuorotellen yhden sanan verran. Jokainen kuulee toisten valitsemat sanat ja pyrkii parhaansa mukaan valitsemaan oman sanansa sovitellen muiden sanoihin. Kirjurin tehtävänä on toimia ns. järjen äänenä ja esilukijana, jos homma alkaa lipsumaan pahasti sivuraiteille tai sopimattomuuksiin. Lasten valitsemat sanat voivat olla aikuisen korvaan runomittaan sopimattomia, mutta jokainen saa osallistua oman näkemyksensä mukaan sopivuuden rajoissa.

Näin jatketaan vuorotellen, kunnes olette tyytyväisiä runoon. Voitte myös yhdessä sopia, haluatteko runon “rimmaavan”. Tämä tuo pientä lisähaastetta sanojen keksimiseen. Myös runon rytmitys etenkin isompien lasten mukana ollessa kannattaa ottaa huomioon. Näin saadaan jälleen lisää haastetta. Sanoja saa ja pitää harkita, kuulostella ja maistella. Tähän yhteiseen tekemiseen saa käyttää aikaa ja rauhoitella myös perheen pienimpiä keskittymään tekemiseen ja muiden kuuntelemiseen.

Kun olette tyytyväisiä lopputulokseen, kirjuri lukee koko runon muille ääneen. Myös muut voivat harjoitella runonlausuntaa runoa lukemalla. 

Tämän jälkeen kirjoitetaan runo vielä puhtaaksi ja koristellaan paperi aiheen mukaisesti. Tavoitteena olisi tehdä runosta yhteinen ja kaunis muisto, jonka voitte laittaa vaikka seinälle taulun muodossa niin halutessanne. Tässä on helppo ja persoonallinen tapa myös sisustaa, jos kaipaa lisää lämpöä ja väriä omaan kotiin. Jos koko perhe innostuu runoilusta, tätä vinkkiä on helppo hyödyntää useampaan kertaan eri teemoja valiten. Esimerkiksi vuodenaikoihin tai juhlapyhiin liittyvät aiheet ovat mukavia ja inspiroivia erityisesti lapsille.

Robotti

Runorobotti opettaa, millainen runo on haiku

Haiku on japanilainen runomitta, jossa on aina tietty määrä tavuja. Sanataideyhdistys Yöstäjän sivuilla oleva robotti auttaa sinua luomaan oman haikusi. Sinun tehtäväsi on antaa robotille kaksi sanaa ja robotti työstää niistä sopivan haikun. 

Kiuru konsertoi

säestäjänä metsä

voimakas käy tanssiin.

Tässä malliesimerkki robotin runosta, jolle annetut sanat ovat metsä ja voimakas.

Kuule, jo mörkö

laulaa sinulle laulun

nimeltä sade.

Tässä annetut sanat ovat mörkö ja sade.

Lapsille tämä robotti on varmasti kiinnostava ja runoista saa oikein hauskojakin hyvin valittujen sanojen avulla. Myös runon rytmiä voi harjoitella lausumalla haikuja ääneen. Jos lausunta kiinnostaa laajemmin, muutaman hyvän vinkin tekemiseen saa tästä osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/3-8388903.

 Perheen kanssa hauska harjoitus voi olla oman runon lausuminen eri tyyleillä, esim. vihaisesti, surullisesti, nopeasti, huutaen jne. Näin myös runoon tulee uusia sävyjä ja ajatuksia eri tunneilmaisuista.

Tiedätkö, kuka on Suomen kansallisrunoilija?

Wikipedian mukaan “kansallisrunoilija on runoilija, jonka runot ovat nostattaneet ihanteellisuutta ja intoa sekä henkilökohtaisella että kansallisella tasolla.” Suomen kansallisrunoilijaksi on vakiintunut  Johan Ludvig Runeberg, mutta myös Armas Einar Leopold Lönnbohm, tutummalta nimeltään Eino Leino, on välillä mainittu kansallisrunoilijanamme. 

J.L. Runeberg vaikutti 1800-luvun alkupuoliskolla suomalaisen kulttuurin edistäjänä. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän teki suomalaisista kulttuurikansaa Vänrikki Stoolin tarinoiden avulla. Luoden ihannekuvia luonnostamme ja kansastamme niin omissa kuin muidenkin silmissä, hän loi suomalaisille vahvan moraalisen identiteetin. Runebergiä arvostettiin jo hänen elinaikanaan niin suuresti, että hän sai oman juhlapäivän kalenteriimme jo tuolloin. Runoilijaa juhlitaan helmikuun viidentenä hänen syntymäpäivänsä kunniaksi. 

Kirja pellolla

Kierrän, kierrän kaupunkia

Hoetaan runoa ja tehdään liikkeet:

”Kierrän, kierrän kaupunkia” – Kierretään sormella lapsen kasvoja.

”Katson ikkunasta” – Viedään sormi toisen silmän alle.

”Katson akkunasta” – Siirretään sormi toisen silmän alle.

”Astun alas portaita” – Sormi siirtyy nenänvartta pitkin nenänpäähän.

”Pirisytän kelloa” – Painetaan nenänpäästä.

”Pyyhin jalat” – Pyyhitään sormella leukaa.

”Astun sisään” – Lapsen suu aukeaa ja sormi ”astuu” suuhun.

”Istun tuoliin” – Sormi asettuu alahampaan päälle ”istumaan”.

Lapsille löytyy verkosta ja kirjoista lukemattomia runoja, joita on mukava lueskella yhdessä tutun aikuisen kanssa. Myös erilaiset leikit ovat usein mukana erityisesti pienempien lasten runoilussa, jolloin lapsen mielenkiinto pysyy kuuntelemisessa ja runon ymmärtäminen on helpompaa ja konkreettisempaa. Myös lapsen kielen kehitys vahvistuu yhdessä runoillessa. 

Ja mikä parasta, runoilu yhdessä on mitä antoisinta tekemistä ja saa erilaisia tunteita esiin surusta iloon. Runojen avulla voi siis myös harjoitella turvallisesti tunnetaitoja.

Hauskoja ja harkitsevia hetkiä yhteiseen runosteluun!

“Metsässä on hiljaista.

On talvi ja maa nukkuu.

Pyydän siltä,

että herättäisi minutkin

sitten keväällä.”

    -runotalo.fi

Runon lukeminen